Sipoon kunnan palveluverkostoselvitys tulee nähtäväksi kahdessa tilaisuudessa 20.-21.9.

Kyläkoulujen tulevaisuus tullaan kirjoittamaan palveluverkostoselvitykseen, josta kunnan valtuusto tulee päättämään todennäköisesti jo tämän vuoden puolella. Uhkana erityisesti Etelä-Sipoon kyläkouluille on, että uusi Söderkulla Skola rakennetaan niin suureksi, että siihen yhdistetään kaikki etelän kyläkoulut -Boxby, Salpar ja Gumbostrand. Tämä emme halua nyt eikä tulevaisuudessa! Lisää kuulemistilaisuudesta: https://www.sipoo.fi/uutiset/tule-antamaan-nakemyksesi-sipoon-sivistyksen-palveluverkkoselvitysta-varten-kuntalaisten-kuulemistilaisuudet-jarjestetaan-ke-20-9-nikkilassa-ja-to-21-9-soderkullassa/</p>

Nähdään paikan päällä!

Elävät kyläkoulut - De levande Byskolorna -tapahtuma 6.11. oli onnistunut

Salparin koululla järjestetyssä Elävät kyläkoulut -tapahtumassa vieraili järjestäjien mukaan reilu sata lapsiystävällisestä oppimisympäristöstä kiinnostunutta. Tapahtumasta uutisoitiin sekä Öst Nylandissa ostnyland.fi että Sipoon Sanomissa sipoonsanomat.fi. Tapahtuman tarkoituksena oli viestiä ja herättää kiinnostusta kyläkouluoppimiseen, joka Sipoossa on yhä mahdollista seitsemässä kyläkoulussa ympäri Sipoota. Kyläkouluilla voi olla edessään valoisa tulevaisuus, jos näin halutaan. Tapahtumassa kunnanvaltuutetut pyydettiin osallistumaan paneelikeskusteluun, jossa keskusteltiin lapsiystävällisestä oppimisympäristöstä, Sipoon palveluverkostosuunnittelusta sekä tietysti myös siitä, millaisena valtuutetut näkevät kyläkoulujen tulevaisuuden. Kyläkouluyhdistys kiittää sekä keskustelijoita että yleisöä elävästä ja arvostavasta keskustelusta! Paneelikeskustelu löytyy kokonaisuudessaan alta. Keskustelu on osin kaksikielinen.  

Elävät kyläkoulut - De levande byskolorna evenemanget håldes i Salpar Skola

Elävät kyläkoulut -tapahtuma  - De levande Byskolorna evenemang 6.11.2022 

Ajankohtaista I Aktuellt

Sipoon kunnan visio ja strategia, joissa kyläkoulujen pitäisi näkyä (23.8.2022)

Sipoo - Suomen halutuin.

Tällä kuvauksella alkaa Sipoon kunnan visio. Seuraavaksi visiossa on mainittu viherkeidas, jossa asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuus ovat keskiössä. Vision kuuluukin olla kunnianhimoinen ja strategia noudattaa vision suuntaa, jossa arvot ohjaavat valintoja. Arvoiksi on nostettu palvelualttius, avoimuus ja kekseliäisyys.

Haluamme tässä avata hieman kunnallisen päätöksenteon vaikutuksia vision toteutumiseen käyttäen peilinä perusopetuksen rakennetta.

Perusedellytykset pitää olla kunnossa, eli ihmiset tai asukkaat niin kuin strategiassa mainittu, tulee nähdä voimavarana. Ilman asukkaita ei ole kuntaa eikä palveluita. Asukkaista tulisi pitää huoli niin että paikkakuntaan syntyisi side, joka säilyy nuoruudesta aikuisuuteen sekä eläkepäiviin asti. Tämä tarkoittaa palveluiden kehittämisessä pitää pyrkiä vähintään samaan tasoon. Kehittäminen ei aina tarkoita uudistamista, kekseliäisyys voi olla vanhan vaalimista.

Nykytilasta strategiassa todetaan, että nuorten henkinen hyvinvointi on huonompi kuin keskimäärin muualla Suomessa. Tämä on sellainen indikaattori, jossa tulee erittäin tarkkaan tutkia pienempien kouluyksiköisen säilyttämistä ja ylläpitämistä. Moniko aikuinen valitsisi 1000 työntekijän avokonttorin 50 henkisen tiimin sijasta. 

Kyläkoulujen säilyttäminen on ehdoton merkki omaleimaisuudesta ja virkeästä kunnasta Helsingin lähellä. Strategiassa halutaan tulevaisuudessakin ylläpitää hyvinvointia monipuolisen asumisen keinoin. Myös yhdeksi painopistealueeksi on strategiassa nostettu kylien elinvoimaisuuden edistäminen. Näiltä osin ja kunnan silhuettia tarkastelemalla selviää se, että kaupunkimainen rakenne ei ole mahdollista - jos siis halutuimmaksi pyritään. Kunta pysyy luonnonläheisenä ja väljänä kun perusopetus valikoima pidetään yllä myös taajama-alueen ulkopuolella.

Karrikoiden, mikäli haluamme Sipoossa välttää mökkikuntien kohtalon, jossa kyläkoulut lakkauttamalla asukkaat ajetaan kaupunkeihin, tulee perusopetus järjestää mahdollisimman monipuolisena ja täten koko kunta asuttuna.

Positiivinen asia on se, että Sipoossa on tilaa, jos vaan toimiin ryhdytään, esimerkkinä tunnistettu haja-asutusalueiden lupien jouduttaminen. Hallinnon ja viestinnän osalta on todettu ulkoisia velvoitteita vaikkakin Sipoolla on tältä osin tunnistamattomia voimavaroja. Strategiassa on mainittu "kieli" ja "ruotsi" yhteensä kaksi kertaa. Sipoo on kaksikielinen kunta, joten tämä "kaksi kertaa" on ymmärrettävää.  Kunnan vetovoimatekijänä kielisyyttä ei välttämättä ymmärretä riittävästi. Yritysten ja muunkin elinvoiman kannalta on parempi, että kaksikielisyyttä markkinoitaisiin esimerkiksi niin, että oppilailla on mahdollisuus valita vapaasti ja avoimesti koulupolkunsa. Tällä hetkellä oppilaita ohjataan kielen perusteella kouluun, vaikka on useita tutkimuksia siitä, kuinka lapsilla kielen kehityksen herkkyys on juuri ennen kouluun menoa.

Koulujärjestelmän perusta, kyläkoulut, tulee säilyttää kaiken strategisen arviointityön ja toimenpiteiden kohdalla viimeiseen asti. Sipoota ja kyläkouluja tulee markkinoida tuleville oppilaille perheineen ainutlaatuisena kaksikielisenä mahdollisuutena. 

Muutoin vision ensimmäisen rivin voi poistaa strategiasta ja olemme niin kuin muutkin.

(Sipoon strategia löytyy täältä suomeksi och härifrån på svenska.)

Miksi Salparin oppilasmäärä laskee? (15.4.2022)

Sipoon Sanomissa 21.3.2022 (https://www.sipoonsanomat.fi/paikalliset/45157319 ) uutisoitiin Salpar Skolan huolestuttavasta oppilaskehityksestä - ainoastaan muutama oppilas haki Salpariin tulevalle lukuvuodelle 22-23. 

Miksi näin on? Ohessa vastauksia kysymykseen: 

- Kyläkoulujen lakkauttamisesta on puhuttu viimeiset vuodet - viimeksi, kun Söderkulla Skolan investointiselvitys ja sitä kautta kaikkien Etelä-Sipoon kyläkoulujen yhdistyminen yhdeksi kouluksi tuli julki.  Kuka vanhempi uskaltaisi / haluaisi lähettää lastaan koulutielle kouluun, joka on loppumassa? Ei varmasti hirveän moni

- Koulutoimistoon soitto viimeistään saa miettimään kyläkouluhaaveita: "Mutta miksi ihmeessä haluaisit lapsesi siihen kouluun - sehän loppuu kahden vuoden päästä?" 

- Kyläkouluista ei jaeta riittävästi tietoa vanhemmille - monelle mahdollisuus ylipäänsä valita kyläkoulu, tuli yllätyksenä (Salpar ei löydy valintalistalta)

- Ajatellaan, että kyläkoulu olisi vain ruotsinkielisille. Lapsen kasvaminen kaksikieliseksi on mahdollista Sipoossa ja erityisesti kyläkouluympäristössä. Vanhemmilla tulisi olla mahdollisuus miettiä tätä vaihtoehtoa oman lapsensa osalta. Tähän liittyen, lue esimerkiksi Satun ja Aaken tarina. 

- Salpar Skola on ainoastaan kalkkirantalaisten matkan varrella. Näin on, mutta Kalkkirannantien pätkä Söderkullasta autolla kestää 9 minuuttia suuntaansa. Ja koulubussit ajavat normaalisti Söderkullasta. 

Kyläkouluyhdistys viestii jatkossa kyläkoulujen mahdollisuuksista, jotta vanhemmilla on oikea tieto ja mahdollisuus arvioida oman lapsen oppimisympäristön osalta, mikä on hänelle paras oppitie. Lisäksi yhdistys kerää nimilistaa: "Mikäli Sipoon kunta voisi vakuuttaa säilyttävänsä kyläkoulut ja kehittämänsä niitä ennestään, laittaisin lapseni kyläkouluun". Voit lähettää oman nimesi listalle tästä (Salpar Skolan osalta).