Kirje puheenjohtajalta
Puheenjohtajalta
Olen Jutta Joffell, tuoreen Sipoon kyläkouluyhdistyksen puheenjohtaja. Haluan kertoa, minkä vuoksi joukko sipoolaisia vanhempia päätti huhtikuun aikana perustaa Sipooseen kyläkouluyhdistyksen, jonka tarkoituksena on varmistaa kyläkoulu-opetuksen jatkuminen Sipoossa.
Kuten hyvin tiedätte, valtakunnallisesti kyläkoulujen määrä on Suomessa tippunut yli 90 prosenttia siitä, mitä kyläkouluopetus on aikanaan Suomessa ollut. Sipoossa kyläkouluja on jäljellä pääsääntöisesti ruotsinkielisessä opetuksessa, mutta monelta osin kyläkoulujen asema osana Sipoon palveluverkostoa on ajoittain ollut tukala.
Yksittäiset koulut ovat taistelleet jopa viime aikoina olemassa olostaan ja vuosien aikoina syyt koulujen mahdolliseen alasajoon on perusteltu taloudellisin ja oppilasmääriin liittyviin syin - jopa opetukseen laatu on ollut aiheena palveluverkostokeskustelussa.
Kyläkouluista puhutaan sipoolaisessa sosiaalisessa mediassa. Aihe tulee keskusteluun silloin, kun kunnanvaltuustoon tuodaan selvityksiä tai päätösesityksiä liittyen kouluverkostoon. Yleisesti keskustelut ovat liittyneet siihen, pitäisikö kyläkouluja Sipoossa säilyttää tai lakkauttaa.
Keskustelua värittää ruotsin- ja suomenkielen asema, taloudelliset näkökulmat, mutta myös lapsiystävälliseen oppimiseen liittyvät näkökulmat.
Viimeksi mainittu näkökulma on avaintekijänä uuden yhdistyksen perustamisessa.
Perustimme kyläkouluyhdistyksen sen vuoksi, että Etelä-Sipoon kouluja uhkaa alas ajo uuden, Söderkullaan kaavaillun suuren koulukeskittymän myötä. Ottamatta kantaa, tarvitseeko Söderkulla Skola uudet tilat, yhdistyksemme kanta on, että tilat on syytä järjestää vain söderkullalaisille oppilaille, ei koko eteläisen alueen ruotsinkielisille oppilaille. Yli 11 miljoonaa maksavan hankkeen mahdollinen toteutuminen tarkoittaa väistämättä Boxin, Gumbostrandin ja Salpar Skolan lakkauttamista. Pelkona on, että ennen pitkää vastaava trendi ulottunee myös Pohjois-Sipoon alueelle, Nikkilän koulukeskusten imiessä oppilaat suurempiin kouluyksiköihin.
Mielestämme tämä suuntaus Sipoossa ei ole välttämätöntä.
Yhdistyksemme tavoitteet liittyvät seuraaviin asioihin:
Asiakasymmärryksen kerääminen. Jostain syystä kuntalaisia harvoin kuullaan palveluihin liittyvissä päätöksenteoissa. Saatetaan järjestää info-tilaisuuksia, mutta varsinaista tutkimusta siitä, minkälaista oppimisympäristöä vanhemmat lapsilleen toivovat, ei useinkaan ole toteutettu. Siitäkin huolimatta, että oppimisen suunnittelu ja kehittäminen olisi omiaan hyödyntämään yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun malleja - tuttuja itsestään selvyyksiä yritysmaailmasta. Kyläkouluyhdistyksen ensimmäisenä tavoitteena on kerätä erilaista asiakasymmärrystä ja mielipiteitä siitä, että millaista oppimista vanhemmat Sipoossa arvostavat ja mitä pidetään tärkeänä.
Kyläkoulutietoisuuden lisääminen. Meille yhdistyksessä on tärkeää, että jokainen saa olla ylpeä omasta koulustaan ja kouluvalinnastaan omalle lapselle. Emme rakenna minkäänlaista vastakkainasettelua suurempien koulukampusten tai kyläkoulujen välille. Onhan kyse kuitenkin siitä, millainen oppimisympäristö sopii juuri yksittäiselle lapselle ja perheelle. Suuremmat luokat ja oppimisympäristöt eivät ole monelle huono valinta. Me tiedämme, että Söderkullan ja Nikkilän liepeillä asuvat perheet eivät tiedä, että heillä olisi myös mahdollisuus valita kyläkoulu oman lapsensa kohdalla. Esimerkiksi Salpar Skolan osalta tiedetään, että koulutoimisto ei tue Salpariin tulemista, vaan aiheesta kysyneille on ihmetelty, miksi perhe ylipäänsä haluaa lapsen kouluun, jonka tulevaisuudesta ei ole tietoa. Perheet eivät myöskään osaa kuvitella, mitä oppiminen kyläkouluissa tarkoittaa ja millaisia hienoja ominaisuuksia kyläkouluissa on.
Neutraalin tiedon lisääminen. Haluamme toimia niin sanotusti myytin murtajina liittyen kuntalaisten stereotypioihin kyläkouluista. Esimerkiksi suomenkielisen lapsen laittaminen ruotsinkieliseen kyläkouluun on yksi myyteistä, josta haluamme puhua. Kyläkoulut mielletään myös kalliiksi, mikä ei oikean oppilasmäärän toteutuessa pidä paikkansa.
Kyläkoulut vetovoimatekijänä Sipoossa. Sipoo ei markkinoi itseään tällä hetkellä juuri millään tapaa, vaikka moninaisia syitä ja mahdollisuuksia löytyisi. Yksi mahdollisuuksista houkutella uusia asukkaita Sipooseen, voisi olla kyläkoulujen mainostaminen lapsiperheille. Tiedetään, että esimerkiksi Helsingissä valitaan kouluja niiden omaisuuksien mukaan, joten miksei asia voisi olla samoin myös Sipoossa? Jokaista kyläkoulua yhdistää luonnonläheisyys, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen ja "koko kylä kasvattaa" ilmapiiri.
Vaikka olemme seuranneet kyläkoulukeskustelua huolen kera Sipoossa jo pidempään, antoi Salpar Skolan akuutti lakkauttamisuhka sysäyksen ryhtyä toimiin. Salparin tämänhetkinen oppilasmäärä ei pidemmällä aikajänteellä ole kestävä. Se ei ole kestävä opetuksen laadun, oppilaiden viihtyvyyden, eikä taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. Lapset kaipaavat riittävän määrän koulukavereita, eikä kaksi opettajaa pysty pyörittämään laadukasta opetusta (tällä hetkellä Salparissa on kaksi opettajaa ja kaksi kouluavustajaa). Salpariin on siis saatava lisää oppilaita tulevina vuosina, jotta koulun kannattaa kylässä jatkaa. Yhdistyksen toimet keskittyvät tämän vuoden aikana erityisesti Salparin akuutin tilanteen ratkaisemiseen. Meillä on tarkoitus ensisijaisesti kartoittaa, kuinka paljon ympärillä olisi kiinnostusta siirtyä kyläkoulumme oppilaiksi. Jo vuoden 2022 keväiset toimenpiteet kyläkouluyhdistyksen toimesta toivat Salpariin uusia oppilaita. Jatkamme tätä työtä. Haluamme muun muassa tehdä kyselyn, jossa kysytään, että olisiko perhe valmis kyläkouluopetukseen, jos kunta pystyisi varmistamaan kyläkoulun jatkuvuuden. Harva kuitenkaan haluaa lastaan koulutielle, jonka jatkuvuudesta ei olisi takeita. Haluamme kertoa Salparin hienoista puolista ja lapsiystävällisestä oppimisympäristöstä. Tulemme kutsumaan ihmisiä tutustumaan kouluun. Koska alueella ei ole ruotsinkielisiä perheitä riittävästi, kohdistamme viestiämme myös suomenkielisiin perheisiin. Sipoossa lapsen on mahdollisuus kasvaa kaksikieliseksi - mahdollisuus, että monet suomenkieliset perheet eivät ole ymmärtäneet.
Tiedämme, että tällä hetkellä oppilasmäärään liittyvät haasteet koskevat Etelä-Sipoossa vain Salparia, jonka vuoksi yllämainitut kampanjat koskevat erityisesti Salparia. Muiden kyläkoulujen osalta varaudumme kampanjoimaan tulevaisuudessa - kun Söderkulla Skolan kohtaloa päätetään, tai kun Sipoo linjaa seuraavan kerran koko palveluverkostoa. Olemme koko Sipoon yhdistys, vaikka nyt ponnistelumme pienin resurssein kohdistuukin Salpar Skolaan.
Tällä hetkellä yhdistyksessä on viisi aktiivista toimijaa, jotka ovat yhdistyksen varsinaisia jäseniä. Tulemme tänä vuonna keräämään yhdistykselle kannatusjäseniä, joka samalla kertoo kuntalaisten halukkuudesta säilyttää kyläkoulutoiminta Sipoossa. Kannatusjäseneksi voi liittyä tästä: https://kylakouluyhdistys-sipoo.webnode.fi/kannatusjaseneksi/
Loppuun vielä sanoisin, että meillä sipoolaisilla on käsissämme jotakin kullan arvoista, jopa katoavaa luonnonvaraa, josta tulee pitää huolta. Säilytetään yhdessä Sipoon kyläkouluverkosto ja kehitetään niitä entisestään. Lapsiystävällisen oppimisen puolesta.