Minkä vuoksi Sipoo tarvitsee kyläkouluyhdistyksen? Varför behöver man en förening för Byskolor i Sibbo?

Kyläkoulut ovat jatkuvasti niin kutsutusti "liipamisella" ja koulutoimenjohto tuntuu jo valmiiksi päättäneen, että kyläkoulut Sipoossa ovat tiensä päässä. Kuntalaisia ei tässä asiassa ole riittävästi kuultu. Kyläkouluyhdistyksen tavoitteena on varmistaa kyläkoulujen kannattava jatkuvuus Sipoossa ja viestiä kuntalaisille kyläkoulun mahdollisuuksista. Lue puheenjohtajan kirjoitus yhdistyksen perustamisesta.

Byskolorna är ständigt hotade och skolledningen verkar redan ha bestämt att byskolorna måste stängas i Sibbo. Kommunens invånare har inte hörts tillräckligt i denna fråga. Byskoleföreningens syfte är att säkerställa en lönsam kontinuitet i byskolorna i Sibbo och att kommunicera med invånarna om byskolans möjligheter

Kyläkoulut Sipoon vetovoimatekijöinä

Kyläkoulut ja pienet koulut ovat olleet esillä säännöllisesti mediassa, mutta lähinnä lakkauttamisen merkeissä. Mitä tapahtuisi, jos Sipoossa olisikin asiat toisin? Millä tapaa Sipoo ylipäänsä markkinoi itseänsä (vrt. esim. Inkoo)? Kuinka hienoja tarinoita saisimme: luonnonläheisyys, meri, kyläkoulut...

Useat nykyiset sipoolaiset kertovat muuttaneensa Sipooseen esimerkiksi Helsingin kanta-kaupungista ja Vantaalta - juuri kyläkoulujen takia.

Byskolor som attraktioner i Sibbo

Byskolor och små skolor har regenbundet varit aktuella i media, men främst på grund av nedläggning. Vad skulle hända om det var annorlunda i Sibbo? På vilket sätt marknadsför Sibbo sig generellt (jfr t.ex. Ingå)? Vilka fantastiska berättelser vi kunde få: närhet till naturen, havet, byskolor ...

Många nuvarande Sibbobor berättar att de har flyttat till Sibbo till exempel från Helsingfors och Vanda stad - just på grund av byskolorna.

Taloudellisesti kannattavat kyläkoulut

Kyläkoulussa pitää olla tietty määrä oppilaita, jotta koulun pitäminen on kannattavaa - jokaiselle kyläkoululle pystyy laskemaan kannattavan oppilasmäärän. Esimerkiksi Salpar Skolan kannattava oppilasmäärä on 50 oppilasta.

Koulujen alasajo ei ole ilmaista - itseasiassa koulun lakkauttaminen aiheuttaa kustannuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Ekonomiskt hållbara byskolor

Byskolan måste ha ett visst antal elever för att skolan ska bli lönsam - ett lönsamt elevantal kan beräknas för varje byskola. Salpar Skola har till exempel ett lönsamt elevantal på 50.

Neddragningen av skolor är inte heller gratis - faktiskt har det kostnader att lägga ner en skola långt in i framtiden.

Kaksikielisyys etuna tulevaisuudessa

Suurin osa kyläkouluista Sipoossa on ruotsinkielisiä - tämä johtui ruotsinkielisen sivistystoimen aikanaan tehdystä päätöksestä ja halukkuudesta säilyttää ruotsinkieliset kyläkoulut. Suomenkielisiäkin kyläkouluja oli, mutta niitä on lakkautettu vuosien saatossa. Talman koulu jatkaa kuitenkin Pohjois-Sipoossa.

Ruotsinkieliset kyläkoulut tarjoavatkin mahdollisuuden lapselle kasvaa kaksikieliseksi, mikäli perheen kieli on muu kuin ruotsi. Kaksikielisyys tarjoaa etuja lapselle nyt ja tulevaisuudessa, joita ei välttämättä tule ehkä edes ajatelleeksi. Lue Tarinoita -sivulta esimerkiksi Satun ja Aaken tarinan. Satun mukaan kaksikieliseksi opetteleminen paransi lapsella kuuntelemisen ja keskittymisen taitoa, sekä opetti tiedonhakemista ja ongelmanratkaisukykyä. Pohjoismainen yhteistyö näyttäytyy nykymaailmassa entistä tärkeämpänä - suomenruotsia osaava pärjää kielellään kaikissa pohjoismaissa (jopa vähän Tanskassa :-)).